Diakoniset Kiinteistöpalvelut Oy

Yrityksen päämääränä on tuottaa asumiseen, ympäristöön ja hyvinvointiin liittyviä palveluita niin, että ne lisäävät asuinympäristön arvoa, asumisviihtyvyyttä, turvallisuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Palvelunsa yritys tuottaa korkeatasoisella ammattitaidolla, tukeutuen omistajansa Helsingin Diakonissalaitoksen vahvaan erikoisosaamiseen ja arvopohjaan. Yritys pitää yllä yhteiskunnallista tasavertaisuutta ja edistää etnistä monimuotoisuutta työllistämällä heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Yritys huolehtii yhteiskuntavastuunsa toteutumisesta huomioiden ympäristöasiat sekä edistämällä työllisyyttä kannattavan kasvun avulla. Yrityksen henkilöstön tulee saada kokea osallisuutta, turvallisuutta ja työhyvinvointia. Tämän tulee näkyä myös asiakkaille palveluiden laadussa. Yritys tuntee suurkaupunkitodellisuuden asettamat haasteet ja haluaa kehittyä alansa tiennäyttäjäksi sekä ammattiosaamisensa, että sosiaalisen työllistämisen saralla.

Palvelut

1. Kiinteistönhuoltopalvelut
   Kaikki alan työt ammattitaidolla, ajanmukaisella kalustolla ja ahkeralla miehityksellä. Päivystys 24h.
2. Korjauspalvelut
   Kiinteistöön ja irtaimistoon kohdistuvat pienet ja hieman suuremmatkin korjaukset. Pyydä tarjous.
3. Kuljetuspalvelut
   Pienet muutot, tavaroiden siirrot, ruoka- ja pyykkikuljetukset jne.
4. Asiakaslähtöiset erityispalvelut
   Perinteiset talonmiespalvelut, avustavat hoivapalvelut, räätälöidyt monialapalvelut

Sosiaalisen yrityksen perustaminen

Diakoniset Kiinteistöpalvelut Oy perustettiin 12.12.2008. Uuteen yhtiöön siirtyi 1.1.2009 Helsingin Diakonissalaitoksen omistamasta HDL-Talot Oy:stä kymmenen työntekijää vanhoina työntekijöinä. Siirtyvät henkilöt olivat laitosmiehiä, puuseppiä sekä kiinteistönhuoltohenkilöstöä. Uuteen perustettuun yrityksen palkattiin kehityspäällikkö, jonka jälkeen ryhdyttiin tekemään tarvittavia rekrytointeja sosiaalista yritystoimintaa silmälläpitäen. Yritykseen palkattiin työnjohtaja maaliskuussa-09. Tämän jälkeen käynnistettiin vaikeasti työllistyvän työvoiman hakuprosessi, hyödyntäen mm. Helsingin Diakoniaopiston valmentavaa koulutusta sekä monikulttuurista TEMPO -työllistämisprojektia. Yritykseen palkattiin maalis-huhtikuun vaihteessa viisi (5) uutta työntekijää, joista yksi vajaakuntoinen ja neljä vaikeasti työllistyvää maahanmuuttajaa. Jokaiselle uudelle työllistetylle työntekijälle haettiin palkkatukea työsuhteen alkuvaiheeseen aluksi lyhyempi jakso ns. normaalina yrityksenä, mutta ajatuksella että yritys voisi hakea vielä jatkoa kyseisten henkilöiden palkkatuelle myöhemmin sosiaalisena yrityksenä. Yrityksen kaikki työsuhteet solmittiin toistaiseksi jatkuviksi jotta molemmin puoleinen sitoutuminen osaamisen kehittämiseen varmistetaan. Yritys merkittiin Työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin 29.4.2009. kun yrityksen työvoimasta oli nyt 30% (12+5) kyseisen statuksen edellyttämää työvoimaa.

Yrityksen toiminnan vakiinnuttaminen

Sosiaalisen yrityksen toiminnan vakiinnuttamiseen laadittiin hankesuunnitelma kahdeksi vuodeksi. Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskus myönsi hankkeelle työllisyyspoliittista avustusta ajanjaksolle 4.5. - 31.12.2009. ja jatkorahoitusta ajanjaksolle 1.1.2010 - 31.12.2010. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa sosiaalisen työllistämisen mukanaan tuoma epävakaus ja kyetä luomaan sosiaaliselle yritykselle suotuisat toimintaedellytykset.

Tilannekatsaus

Työtehtävät

Työntekijöiden toimenkuvaan kuuluu pääasiassa seuraaviin työkokonaisuuksiin liittyviä työtehtäviä:

-        kiinteistön hoitoon kuuluvat työt, liputukset, ulkoalueiden hoito, mukaan lukien puutarha- ja lumityöt

-        kiinteistöön ja irtaimistoon kohdistuvat pienet korjaukset

-        kuljetuspalvelut kuten pienet muutot, tavaroiden siirrot, ruoka-, roska- ja pyykkikuljetukset

-        perinteiset talonmiespalvelut kuten kodin irtaimistoon liittyvää huoltoa

-        hoiva-alaa avustavat palvelut laitosympäristössä kuten potilaskuljetukset

-        sosiaali- ja terveyspalvelut osana sosiaali- ja terveysalan perusopintojen oppisopimuskoulutusta

Työllistettävät henkilöt

Yritykseen on palkattu kuluvan vuodan aikana yhteensä kahdeksan (8) henkilöä, joista kaksi työnjohtoon ja kehittämiseen, kuusi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevaa henkilöä kiinteistönhuolto- ja kunnossapitotehtäviin ja heistä kukin on saanut palkkatukea. Yrityksen henkilöstön kokonaisvahvuus oli vuoden -09 loputtua 16 henkilöä, joista kolme täyttää sosiaalisen yrityksen edellytykset. Osa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työsuhteista on keskeytynyt työntekijästä johtuvista syistä.

Yrityksen 30 prosentin työllistämissääntö on yhtä vajaakuntoisten osa-aikaista työpanosta vajaa, mutta sosiaalisen yrityksen statuksen ehdot tullaan täyttämään kevään 2010 aikana.

Yhteenveto tukityöllistettyjen kuntoutumisesta

Työllistettyjen kuntoutuminen täysin työkuntoiseksi on vielä kesken. Parannusta on tapahtunut jokaisen kohdalla. Havaittavia merkkejä tästä ovat yleinen viretason nousu, puheesta erottuva reippaus, itsenäisempi tapa työskennellä, sosiaalisen rohkeuden lisääntyminen sekä pikkuhiljaa kehittyvä kyky osallistua täysipainoisesti keskusteluun omasta työstä ja sen tavoitteista.  Maahanmuuttajien kohdalla asenne ja halu tehdä työtä on selkeästi paranemaan päin, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä kertonee siitä että pitkään jatkuneen työttömyyden aiheuttama varattomuus ja syrjäytyneisyys alkaa pikkuhiljaa taittumaan. Omaan elämään kiinnittyminen sekä oman talouden kohentuminen on saanut aikaan myös muutoksia työskentelymotivaatiossa, sekä halussa pitää kiinni saamastaan työmahdollisuudesta, asia joka nähtiin työsuhteen alkuvaiheessa vielä hyvin hämäränä työllistetyn työntekijän näkökulmasta. Kielitaidossa on osalla vielä parannettavaa. Ammattitaitoa on vielä hiottava, suomalaista työkulttuuria opetettava. Kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa on parannettava ohjauksen ja valmennuksen avulla koko sosiaalisen yrityksen henkilöstön osalla.

Hankkeen aikana esiintyneitä ongelmia

Kaikki työllistetyt työntekijät ovat tarvinneet todella suuren määrä ohjaavia toimenpiteitä ja yllättäen myös itse työntekoon ja siinä pysymiseen motivoimista. Motivoitumisongelmia, etenkin sen puutteeseen tulisi kyetä paneutumaan tarkemmin yleisellä tasolla. Usein pitkäaikaistyöttömällä seuraa perässä monet ongelmat jotka eivät tule päivänvaloon työhaastattelun eivätkä työhöntulotarkastuksen yhteydessä. Taustalla saattaa olla usein ylivelkaantuneisuutta, psyykkisiä ongelmia, fyysisiä rajoitteita tai vaikka ylpeydestä ja asenteesta johtuvia esteitä ottaa vastaan tietyn tyyppisiä tehtäviä, esim. kadun lakaisua jne.

Kielivaikeudet, kulttuurierot ja äkkirikastuminen

Yritysjohto on asettanut toiminnan kulmakiviksi kolme selkeää argumenttia: asiakaspalvelu, kannattavuus sekä työkyvyn parantaminen. Kielivaikeudet joita on tullut vastaan, ovat enemmän kulttuurisidonnaisia kuin kielellisiä. Sosiaaliselta yritykseltä edellytetään erityisen selkeää tiedottamista ja kommunikointia. Työelämään kuntouttamista pitäisi pitää yhtenä yrityksen päämääränä ja tärkeänä osana jokaisen työntekijän henkilökohtaista työsuoritusta. Pitkäaikaistyöttömän, jolla ei ole juuri aiempaa työhistoriaa, kohdalla esiintyy myös työkulttuuriin liittyvä osaamattomuutta. Näissä tapauksissa työelämän pelisäännöt on syytä viestiä niin että niihin ei jää liikaa tulkinnanvaraisuuksia. Työsopimuksen avaaminen yhteisellä ymmärrettävällä tavalla nähdään tässä tärkeänä. Työllistettävien kohdalla heidän aiempi kokemustaustansa sekä mahdolliset työrajoitteet tulisi voida kartoittaa entistä paremmin.

Sellaisen työllistyvän, joka ryhtyy ensimmäistä kertaa Suomessa hankkimana omaa omaisuutta, on vaikea onnistua hankinnoissaan jos vallalla on tietämättömyys tai välinpitämättömyys maamme lainsäädännöstä. Omistamiseen liittyvä asioita alkaa tulla vastaan kun elämäntilanteeseen on tullut muutos ja rahaa on nyt käytössä. Ostokyvyn ja luottokelpoisuuden äkillinen kasvu saattaa toimia sudenkuoppana joka johtaa työllistetyn kohdalla entistä syvempään ahdinkoon. Siksi on noussut kysymys siitä, kannattaako suosia vakinaista työsuhdetta heti ensimmäisenä vai pitäisikö joissakin tilanteissa sittenkin aloittaa varovaisemmalla linjalla työllistettyä ajatellen.

Tukirahoituksen varassa tapahtuvan työllistämisen riskit

Liian moni palkkatuetussa työssä ollut työnhakija sanoo edellisen työn loppumisen syyksi sen että koska loppui palkkatuki. Työnantajalla herää eittämättä kysymys: "mikseivät halunneet jatkaa ilman palkkatukea?" Tämä palkkatukijaksoin katkeileva työura rapauttaa jo sinänsä henkilön ammatti-identiteetin, mutta pahimmillaan se johtaa helposti kierteeseen jossa työllistyminen mahdollistuu ainoastaan palkkatuen varassa.

Kun Helsingin Diakonissalaitos perusti sosiaalisen yrityksen, perusidea oli ryhtyä luomaan taloudellisesti kannattavaa sosiaalista työllistämistä, mutta niin, että välityömarkkinaideologia on siinä olemassa ihmisläheisessä muodossaan. Työnantaja solmii vain vakituisia työsopimuksia ja sitoutuu aidosti tukemaan työllistettävän kuntoutuspolkua. Aloitukseen tarvitaan kuitenkin tuo palkkatuki. Mikäli tahtotila haasteellisempiin työpaikkoihin syttyy tai saadaan sytytettyä, se  tarkoittaa työntekijän kannalta sitä, että oma työmarkkina-asema on huomattavasti vahvempi työnhakutilanteessa jos hänellä on vakituinen työsuhde nykyiseen työnantajaansa.

Nyt sosiaalinen yritys on menettämänsä uuden lainsäädännön vuoksi palkkatukiin liittyvän kahden vuoden maksimiaikansa. Tämä suuntaa työllistämistä jälleen kohti määräaikaisia työskentelyjaksoja koska uutta toiselle vuodelle ulottuvaa jaksoa ei voida, tai haluta kaikissa tilanteissa myöntää mikäli työntekijän työsopimus on jo voimassa. Tästä lainkohdasta on useita eri viranomaistulkintoja. Tällä hetkellä liiketaloudellisin periaattein toimiva sosiaalinen yritys joutuu työllistämisessään ja arvioidessaan sen aiheuttamia kokonaiskustannuksia, nojaamaan olemassa oleviin viranomaispäätöksiin. Viranomainen ei toimi sopimusperiaatteella joten viranomaisen tulkinnanvaraisuudesta ja määrärahojen riittävyydestä syntyy sosiaalisen yritystoiminnan, silloin kun se on liiketaloudellista, yksi liikeriski.

Arvioita hankkeen edistymisestä

Hanke on edennyt suunnitelmansa mukaisesti. Olemme nyt ensimmäisen yhdeksän kuukauden työllistämisjakson jälkeen alkaneet saada realistista kuvaa vaikeasti työllistyvien ongelmakentästä ja aikatauluista missä ajassa voidaan olettaa kyseisen työvoiman tuottavan lisäarvoa työnantajalle normaalissa palkkatyössä.  Palkkatukityö, mikäli se toteutuu ainoastaan lyhyenä muutaman kuukauden pätkänä kyseisten henkilöiden työuralla, ei riitä työhön kuntoutumisessa. Pätkätyö ei myöskään sido työnantajaa ponnistelemaan riittävästi siihen suuntaan, että työntekijä pääsisi uuteen alkuun. Tarvitaan uusia porkkanoita jotta sosiaalista yritystoimintaa harjoitetaan edelleen myös liiketaloudellisin perustein toimivien yritysten muodossa. Vaikka välityömarkkinoiden painopiste olisikin kolmannessa sektorissa, liikeyrityksien pelikentässä vallitsee se todellinen asiakaspaine jossa opitaan työelämän kovat pelisäännöt. Siinä mylläkässä kasvaa työmiehiä ja naisia. Nykytilanteessa Diakoniset Kiinteistöpalvelut Oy jatkaa sosiaalisen yritystoiminnan vakiinnuttamista ja työhön kuntoutus jatkuu eri tavoin kyseisten työllistettyjen henkilöiden, sekä uusien tulevien kohdalla.

Juha Leviäkangas

kehitysjohtaja

Diakoniset kiinteistöpalvelut oY

Diakoniset kiinteistöpalvelut www-sivut