Lue raportti:

Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset - Uuden talouden edelläkävijöitä?

Keskustele ja kommentoi selvitystä ja suosituksia:

Selvitystä ja toimenpide-ehdotuksia varten on avattu keskustelupalsta.

Raportin yhteenveto:

Yhteiskunnallisen yrityksen määritelmät

• Yhteiskunnallisella yrityksellä ei ole yhtä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää EU-maissa. Yhteiskunnallinen yritystoiminta voidaan hahmottaa suppeasti tai erittäin laajasti, valitusta viitekehyksestä riippuen.

• Yhteiskunnalliset yritykset omistautuvat yhteiskunnallisten tai yhteisöllisten tavoitteiden toteuttamiseen ja investoivat voittonsa näiden tavoitteiden hyväksi. Yhteiskunnallinen yritystoiminta yhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot vahvaan yhteiskunnalliseen tehtävään (strong social mission).

• Yhteiskunnallisen yritystoiminnan päätoimialat EU-maissa ovat työttömien työelämään integrointi, koulutus ja kuntoutus, henkilökohtaiset palvelut (esim. lastenhoitopalvelut, ikäihmisten palvelut, palvelut heikommassa asemassa oleville henkilöille, lähipalvelut) ja heikommin menestyneiden alueiden paikallinen kehittäminen (esim. syrjäseuduilla toimivat yhteiskunnalliset yritykset, lähiöiden ja kaupunginosien kehittämistä ja sosiaalista koheesiota tukevat yhteiskunnalliset yritykset). Yhteiskunnallisen yrityksen yhteiskunnallinen tehtävä voi myös olla esim. taantuvien alueiden tukeminen, paikallisyhteisöjen kehittäminen, ympäristönsuojelu ja vastuullinen kauppa kehitysmaiden kanssa.

• Yhteiskunnallisen yrityksen voitto käytetään pääosin yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen eikä sitä jaeta yrityksen omistajille tai jäsenille.

• Yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa tärkeää on toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen osoittaminen.

• Eurooppalaisittain sosiaalinen yritys (work-integration social enterprise) on osa laajempaa, yhteiskunnallisten yritysten (social enterprise) viitekehystä.

Yhteiskunnallisten yritysten määrä

• Yhteiskunnallisten yritysten määrää EU-maissa on erittäin vaikea arvioida, koska yhteistä määritelmää ja tilastoja ei ole. Yksittäisistä maista löytyy jonkin verran tilastotietoa, erityisesti koskien sosiaalisia yrityksiä. Useissa maissa yhteiskunnalliset ja sosiaaliset yritykset ovat osa yhteisötaloutta, josta ei myöskään ole olemassa luotettavaa tilastotietoa.  

Yhteiskunnallisen yrityksen lait

• Yhteiskunnallisia yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä on useissa EU-maissa. Monet niistä koskevat sosiaalisia yrityksiä tai sosiaalisia osuuskuntia. Viime aikoina on luotu myös yhteiskunnallista yritystoimintaa laajemmin määrittävää lainsääntöä esimerkiksi Italiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Tsekin tasavallassa.

Yhteiskunnallisten yritysten yhtiömuodot

• Yhteiskunnallisten yritysten yhtiömuodot EU-maissa ovat erittäin monipuolisia. Monissa maissa osuuskunta on yleisin yhteiskunnallisen ja erityisesti sosiaalisen yrityksen yhtiömuoto. Joissakin maissa taas osakeyhtiömuoto on eniten käytössä. Lisäksi mukana on paljon organisaatioita, jotka yleensä luetaan kolmanteen sektoriin (mm. yhdistykset ja säätiöt). Jotkut maat ovat luoneet erityisen yhtiömuodon yhteiskunnallisille tai sosiaalisille yrityksille.

Yhteiskunnallisten yritysten omistajat

• Yhteiskunnallisten yritysten omistajat edustavat useita eri tahoja: mukana ovat mm. yksityishenkilöitä, yhdistyksiä ja järjestöjä, julkista sektoria sekä yrityksiä. Joissakin maissa yhteiskunnalliset yritykset ovat pääosin osuuskuntia ja siten jäsentensä omistamia. Yhdistysten ja järjestöjen osuus sektorilla on merkittävä; monissa maissa suurin osa yhteiskunnallisista yrityksistä ja niiden omistajaorganisaatioista on yleishyödyllisiä, ei-voittoa-tavoittelevia (non-profit). Toisaalta viime aikoina on nousussa ollut yhteiskunnallista yrittäjyyttä korostava suuntaus, joka painottaa yhteiskunnallisen yrittäjän henkilökohtaisia ominaisuuksia ja halua tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin yritystoiminnan keinoin.

• Yleensä katsotaan, että yhteiskunnallisen yrityksen tulee olla yksityinen (ei julkinen) ja itsenäinen (päätöksenteko). Tämä näkemys sulkee ulkopuolelleen julkisen sektorin omistavat yhteiskunnalliset yritykset. Joissakin maissa (mm. Suomi ja Itävalta) on tosin myös julkisen sektorin omistamia yhteiskunnallisia yrityksiä.

Yhteiskunnallisten yritysten työllistävä vaikutus

• Yhteiskunnallisten yritysten arvioidaan työllistävän 3.5 miljoonaa henkilöä Euroopassa. Määrää vaikea arvioida, koska yhtenäistä määritelmää eikä tilastointia ole.

Työsuhteiden laatu yhteiskunnallisissa yrityksissä

• Yhteiskunnalliset yritykset työllistävät sekä palkkatyöhön että ei-työsuhteiseen työhön. Joissakin maissa painotetaan työsuhteisen työn merkitystä, toisissa painopiste on kuntoutuksessa ja koulutuksessa. Lisäksi monissa maissa suojatyö lasketaan mukaan sektoriin. Useissa maissa vapaaehtoisten rooli on merkittävä.

• Sosiaaliset yritykset toimivat monissa maissa välityömarkkinoilla (intermediate labour-market), jolloin korostuu työsuhteen määräaikaisuus, sen tehtävä askeleena kohti avoimia työmarkkinoita. Toisissa maissa taas korostetaan sosiaalisten yritysten tarjoavan pysyviä työpaikkoja niille, joiden pääsy työmarkkinoille olisi muutoin vaikeaa. Vammaisten ja osatyökykyisten kohdalla osa-aikatyö on hyvin yleistä; tosin palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen saattaa rajoittaa työnteon mahdollisuuksia.

Yhteiskunnallisten yritysten kannustimet

• Yhteiskunnallisen yritystoiminnan pääkannustimet EU-maissa ovat verohelpotukset ja tuki vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen. Verohelpotukset koskevat yleensä niitä yleishyödyllisiä yrityksiä, joiden tehtävänä on yleishyödyllisten palveluiden tuottaminen. Useissa maissa verohelpotuksia saavat kaikki yhteiskunnalliset yritykset, jotka ovat yleishyödyllisiä. Joissakin maissa verohelpotukset koskevat vammaisia ja osatyökykyisiä, joista kohdalla työnantajan ei tarvitse maksaa lakisääteisiä terveysvakuutus- ja muita sosiaaliturvamaksuja. Palkka- ja muuta työllistämistukea maksetaan yhteiskunnallisille yrityksille työttömien, vammaisten, osatyökykyisten ja muiden erikseen määriteltyjen ryhmien työllistämiseen. Lisäksi useissa maissa sosiaaliset yritykset saavat julkista tukea em. ryhmien kuntoutukseen, valmennukseen ja koulutukseen.

• Monissa maissa on erilaisia julkisia tukia yhteiskunnallisten yritysten perustamiseen. Yhteiskunnalliset yritykset saavat avustuksia, lainoja ja esimerkiksi tiloja toimintaansa julkiselta sektorilta. Myös erilaiset säätiöt ja rahastot rahoittavat yhteiskunnallista yritystoimintaa. Joissakin maissa yhteiskunnalliselle yritystoiminnalle on luotu omat rahoitusinstrumentit, jotka huomioivat sektorin erityisluonteen.

• Monissa maissa hyödynnetään erilaisia EU-ohjelmia ja niiden myöntämää rahoitusta yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yritystoiminnan kehittämisessä. Erityisesti Euroopan sosiaalirahaston tuki on ollut tärkeä sektorin kehitykselle. Uusissa EU-jäsenmaissa yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen tapahtuu pääasiassa EU-hankerahoituksella. Yhteiskunnallisten yritysten haasteena onkin monissa maissa siirtyä projektirahoituksesta kohti kestävämpiä rahoitusmalleja.

Julkiset hankinnat

• Sosiaalisten näkökulmien huomioon ottaminen julkisissa hankinnoissa on selkeästi kehittyvä trendi Euroopassa. Useista maista löytyy esimerkkitapauksia, erilaisia aloitteita sekä selvityksiä, joissa tarkastellaan sosiaalisten kriteerien käytön mahdollisuuksia. Sosiaalisten kriteerien käyttäminen julkisissa hankinnoissa on silti vielä harvinaista. Syynä on useimmiten se, että sosiaalisten kriteerien huomioon ottamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia ei tunneta. Lisäksi lainsäädännön tulkinta ja viranomaisohjeistus ovat puutteellisia tai vielä muotoutumassa.

• Selvitys osoittaa julkisen sektorin ostojen merkityksen yhteiskunnallisille yrityksille. Julkisten hankkijoiden käyttämät sosiaaliset kriteerit avaavat markkinoita yhteiskunnallisille yrityksille ja tukevat uusien yhteiskunnallisten yritysten syntyä. Hankintojen varaaminen sosiaalisille osuuskunnille ja sosiaalisten kriteereiden käyttö ovat olleet tärkeitä tekijöitä Italian vahvan sosiaalisen osuuskuntasektorin rakentumisessa.

• Julkisiin hankintoihin on mahdollista sisällyttää sosiaalisia ja ekologisia kriteereitä. Erilaiset vertailuperusteet ovat sallittuja: julkinen hankkija voi valita kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen, eli ottaa huomioon valinnassa muitakin kriteereitä kuin hinnan (esim. yhteiskunnalliset tai ympäristökriteerit). Tarjouspyyntöihin voidaan myös sisällyttää sosiaalisia sopimusehtoja, joissa edellytetään esimerkiksi epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden työllistämistä tai palveluiden soveltumista erityisryhmille tai yhteisöille.

• Euroopan komissio on julkaisemassa oppaan sosiaalisten näkökulmien huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa. Käsikirjan mukaan sosiaalisten näkökulmien käyttö julkisissa hankinnoissa kannustaa yrityksiä yhteiskuntavastuulliseen toimintaan ja avaa sille markkinoita. Kohdistamalla hankintoja järkevästi julkiset hankkijat voivat esimerkiksi parantaa työolosuhteita, edistää vaikeasti työllistyvien työllisyyttä, tukea osallisuuden ja esteettömyyden toteutumista yhteiskunnassa, parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla, sekä edistää reilua ja eettistä kauppaa.

Yhteiskunnallisten yritysten yhteiskunnallinen merkitys ja vaikutukset

• Euroopassa ei ole yhtenäistä menetelmää arvioida yhteiskunnallisten yritysten merkittävyyttä ja vaikutuksia, mutta kiinnostus niiden selvittämiseen on kasvanut viimeisten vuosien aikana.

• Yhteiskunnallisten yritysten vaikuttavuutta on arvioitu mm. niiden suorien (tuotetut palvelut ja luodut työpaikat) sekä epäsuorien vaikutusten (resurssien käyttö ja aktiviteetit), kokonaistaloudellisuuden, paikallistalouden, yhteisöllisyyden ja yhteistyön vahvistuminen ja vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta.

• Keskeisimpiä yhteiskunnalliset yritysten vaikutusten menetelmiä ovat investoinnin yhteisötuotto, SROI (Social Return on Investment) ja sosiaalinen tilinpito (Social Accounting).

• Yhteiskunnalliset yritykset ovat merkittäviä sosiaalisten innovaatioiden tuottajia, koska monet niistä toimivat lähellä syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä, taantuvilla tai huonosti voivilla alueilla.

• Yhteiskunnalliset yritykset ovat saaneet merkittäviä yhteiskunnallisia tuloksia aikaan niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.