Toimenpide-ehdotukset perustuvat Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset - uuden talouden edelläkävijöitä -selvityksen tuloksiin ja selvityksen tekijöiden niistä tekemiin johtopäätöksiin. Toimenpidesuositukset onkin hyvä lukea rinnakkain selvityksen kanssa.

Kehittämisajatuksia voi kommentoida keskustelupalstalla.

Toimenpide-ehdotukset muodostuvat kahdesta osasta:

1. ehdotuksista lainsäädäntöön sekä
2. ehdotuksista kansalliseksi kehittämisohjelmaksi.

Ehdotukset ovat alustavia ja toimivat pohjana keskustelulle, joka käynnistetään sidosryhmien kanssa yhteiskunnallisten yritysten tarpeesta, mahdollisuuksista ja malleista Suomessa. 

Toimenpide-ehdotukset lainsäädäntöön:

Sosiaalisten yritysten laki muutetaan laiksi yhteiskunnallisista yrityksistä tai yhteiskunnallisille yrityksille luodaan oma lainsäädäntö. Lainsäädäntö tekee mahdolliseksi yhteiskunnallisten yritysten sektorin tunnistamisen ja määrittämisen Suomessa. Lakiin sisältyvät seuraavat kohdat:

1.    Määritelmä:

Yhteiskunnallinen yritys on olemassa yhteiskunnallista tavoitetta/tavoitteita varten ja toteuttaa tätä tavoitettaan tuottamalla palveluja tai tuotteita.

Perustelut:

Yhteiskunnallinen yritys pyrkii yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa liiketoimintansa avulla.  Yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen menestyksen mittari on se yhteiskunnallinen hyvinvointi, jota yrityksen toiminnalla on saatu aikaan. Kannattava liiketoiminta on väline yhteiskunnallisten vaikutusten saavuttamiseksi.   

Yhteiskunnallisen yrityksen yhteiskunnallinen tavoite voi olla esimerkiksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen, ekologisten ratkaisujen ja/tai palveluiden tuottaminen, sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, liikunta- tai koulutuspalveluiden tarjoaminen, yhteisöjen tukeminen, sekä taantuvien alueiden kehittäminen.

2.    Yhteiskunnallisen yrityksen rekisteröitymismuotoa ei rajoiteta

Perustelut:

Tärkeintä ovat toiminnan tavoitteet ja vaikutukset, ei rekisteröitymismuoto. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on useita eri yhtiö- ja organisaatiomuotoja Euroopassa. Yhteiskunnallinen yritys voi toimia esimerkiksi osakeyhtiönä, säätiönä, yhdistyksenä tai osuuskuntana. Vapaus valita rekisteröitymismuoto antaa mahdollisuuden valita toiminnan tarkoitukseen parhaiten soveltuva muoto.

3.    Yhteiskunnallisen tavoitteen ensisijaisuus on oltava kirjattuna yhteiskunnallisen yrityksen peruskirjaan

Perustelut:

Tämä takaa sen, että yritys on olemassa ensisijaisesti yhteiskunnallista tavoitetta/tavoitteita varten, ja että vain tällaiset yritykset voivat kutsua itseään yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. Ehto yhteiskunnallisen tavoitteen ensisijaisuuden maininnasta peruskirjassa voi toimia pohjana myös yhteiskunnallisille yrityksille suunnattaville kannustimille.

4.    Varallisuuslukko:

Yhteiskunnallinen yritys voidaan myydä vain toiselle yhteiskunnalliselle yritykselle ja sen toiminnan päättyessä jäljellä jääneet varat siirretään yhtiön yhteiskunnallisen tavoitteen mukaiseen toimintaan.

Perustelut:

Yleistermi, jota käytetään kuvaamaan niitä säännöksiä, jotka yhdessä takaavat, että yhteiskunnallisen yhtiön varallisuus pysyy yhtiössä. Varallisuuslukko varmistaa, että yhteiskunnallisen yrityksen varat käytetään yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen, eikä varallisuutta siirretä omistajille tai jäsenille toiminnan päättyessä. Yhteiskunnallisten yritysten käytössä olevien taloudellisten kannustimen käyttäminen yhteiskunnallisen yrityksen omistajien hyväksi estetään.

5.    Rajoitettu voitonjako:

Yhteiskunnallinen yritys käyttää voittonsa ensisijaisesti yrityksen peruskirjassa olevan yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen.

Perustelut:

Yhteiskunnallinen yritys on  ensisijaisesti olemassa yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhtiön positiivinen taloudellinen tulos mahdollistaa yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen. Yhteiskunnallisen yrityksen omistajat ovat sitoutuneet yhteiskunnallisten tavoitteiden ensisijaisuuteen, ja yrityksen voitonjako omistajilleen pidetään kohtuullisena.  Olennaista on sijoittaa pääosa mahdollisesti kertyvistä voitoista joko yrityksen toimintaan takaisin, tai siirtää ne yrityksestä yhteiskunnallisen tarkoituksen palvelemiseen (esimerkiksi yrityksen omistavan, yhteiskunnallista toimintaa harjoittavan säätiön tai yhdistyksen käytettäväksi). Rajoitetusta voitonjaosta päätettäessä on huomioitava tasapaino yhteiskunnallisen tavoitteet toteutumisen ja potentiaalisten rahoittajien kiinnostuksen välillä.

Voitonjaon rajoitusten vastapainoksi yhteiskunnallisille yrityksille tulee osoittaa riittävä määrä kannustimia. Nämä kannustimet voivat liittyä esimerkiksi yhteiskunnallisille yrityksille suunnattaviin rahoitusmahdollisuuksiin.

6.    Yhteiskunnallisten yritysten rekisteri

Perustelut:

Yhteiskunnallisten yritysten rekisteri on "tietopankki" olemassa olevista yhteiskunnallisista yrityksistä, niiden toimialoista, liiketoiminnan volyymistä, työntekijöiden määrästä sekä yhteiskunnallisista vaikutuksista. Rekisteri mahdollistaa ajantasaisen tilastotiedon keräämisen sektorista. Yhteiskunnallisten yritysten yhteiskuntavaikutusten raportit ovat nähtävillä rekisterissä, mikä lisää yhteiskunnallisen yritystoiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Rekisteri linkitetään osaksi Patentti- ja rekisterihallituksen tietojärjestelmää.

Yhteiskunnalliset yritykset raportoivat vuosittain rekisterin ylläpitäjälle. Raportointiin kehitetään yksi, yhtenäinen malli, joka kertoo yhteismitallisesti ja vertailukelpoisesti ne yhteiskunnalliset tulokset, jotka yritys on raportointikaudella saavuttanut. Yhteiskunnallisten yritysten tulee saavuttaa yhteiskunnallisia tuloksia. Tämä on ehtona esimerkiksi yhteiskunnallisten yritysten saamille kannustimille.

Raportoinnista koituvat kustannukset tulee korvata, jottei raportoinnista tule kohtuutonta hallintorasitetta yritykselle.

Toimenpide-ehdotukset kansalliseksi kehittämisohjelmaksi

Suomen hallitus käynnistää yhteiskunnallisten yritysten ohjelman, joka toimii yhteistyössä kaikkien hallinnonalojen kanssa tavoitteenaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan juurruttaminen osaksi kaikkia relevantteja politiikkoja. 

Ohjelma koostuu seuraavista osa-alueista:

1.    Kannustimet

Luodaan riittävät kannustimet yrityksille yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseen. Kannustimet voivat olla mm. uuden ympäristöteknologian luomiseen liittyviä verohelpotuksia tai muita ympäristötukia, tukea vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen, valmennukseen, koulutukseen ja/tai kuntoutukseen, sekä tukea taantuvien alueiden sosiaali-, terveys-, koulutus-, liikunta- ja kulttuuripalveluja ylläpitävään yritystoimintaan.

Perustelut:

Kannustimet ovat avainasemassa yhteiskunnallisten yritysten edustaman uuden talouden sektorin vahvistamisessa. Kannustimet tukevat sektorin kehitystä ja kasvua ja lisäävät potentiaalisten yhteiskunnallisten yrittäjien kiinnostusta toimintaa kohtaa. Kannustimet toimivat myös kompensaationa siitä yhteiskunnallisesta tehtävästä, jota yhteiskunnalliset yritykset toteuttavat. Kannustimien olemassaolo on erityisen tärkeää silloin, jos yhteiskunnallisten yritysten voitonjaolle asetetaan rajoituksia.

2.    Yhteiskunnallisten yritysten rahoitus

Perustetaan yhteiskunnallisten yritysten rahasto/rahastoja, johon/joihin pääoma kootaan eri tahoilta. Kehitetään myös erityisesti yhteiskunnallisille yrityksille suunnattuja rahoitusinstrumentteja julkisissa rahoituslaitoksissa. 

Perustelu:

Nykyiset yrityksille tarkoitetut rahoitusjärjestelmät eivät ota huomioon yritysten yhteiskunnallisia tavoitteita ja vaikutuksia arvioitaessa yrityksen odotettua tulosta. Kuitenkin yhteiskunnan kannalta sellaisten yritysten, jotka ovat sitoutuneet yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen, rahoittaminen on erityisen kannattavaa, sillä ne sekä hoitavat yhteiskunnallista tehtävää että luovat uutta taloudellista toimintaa ja dynamiikkaa. Julkisten rahoituslaitosten tulisikin kehittää yhteiskunnallisen investoinnin malleja esimerkiksi Iso-Britannian esimerkin mukaisesti.

Kiinnostus yhteiskuntavastuulliseen yritystoimintaan sijoittamiseen on viime vuosina ollut kasvussa. Yhteiskunnallisten yritysten rahastot takaavat yhteiskunnallisesti suuntautuneille sijoittajille, että heidän sijoituksensa tukee sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.

Yhteiskunnallisille yrityksille tarkoitetut rahoitusmallit ovat erityisen välttämättömiä siinä tapauksessa, että yhteiskunnallisen yrityksen voitonjakoa rajoitetaan, sillä se vähentää tiettyjen sijoittajaryhmien kiinnostusta sektoria kohtaan.

3.    Julkiset hankinnat

Vahvistetaan sosiaalisten ja ympäristönäkökulmien käyttöä julkisissa hankinnoissa. 

Perustelut:

Julkisten varojen niukkuuden aikana on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen kokonaistaloudellisuuteen, jota julkisilla hankinnoilla voidaan saavuttaa. Yhteiskunnallisten vaikutusten huomioiminen julkisissa hankinnoissa mahdollistaa julkisten varojen tehokkaamman käytön. EU:n komissio on julkaisemassa oppaan sosiaalisten näkökulmien huomioimisesta julkisissa hankinnoissa. Vastaava opas ympäristönäkökulmista on julkaistu jo aiemmin. Yhteiskunnallisten (sosiaaliset ja ympäristö) näkökulmien käytön vakiintumista suomalaisiin julkisiin hankintakäytäntöihin tulee edistää systemaattisesti mm. kouluttamalla julkisia hankintoja toteuttavia ja heitä ohjaavia/neuvovia tahoja.

4.    Yhteiskunnallisten yritysten tukiorganisaatio

Perustetaan yhteiskunnallisten yritysten tukiorganisaatio koordinoimaan yhteiskunnallisen yrityssektorin kehittämistä.

Perustelut:

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan sektoria ei vielä ole Suomessa tunnistettu, vaikka kansainvälisen selvityksen valossa yhteiskunnalliseen yritystoimintaan rinnastettavaa toimintaa on Suomessa laajasti. Koska yhteiskunnallisten yritysten tunnettuus on toistaiseksi heikkoa, tarvitaan tukiorganisaatio edistämään niiden kehitystä ja kasvua.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta on luonteeltaan monisektoriaalista: siinä yhdistyvät sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät tekijät tavalla, joka tekee sektorin kehittämisen erillisten hallinnonalojen toimesta haasteelliseksi. Yhteiskunnallinen yritystoiminta on myös sillä tavalla eri sektoreiden "välissä", että olemassa olevat rakenteet eivät aina tunnista sen olevan osa omaa ydintoimintaansa. Siksi yhteiskunnallisten yritysten tukiorganisaatiota tarvitaan koordinoimaan yhteistyötä eri sektoreiden ja olemassa olevien rakenteiden välillä.

5.    Yhteiskunnallisten yritysten tutkimus- ja innovaatio-ohjelma

Käynnistetään yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimus- ja innovaatio-ohjelma luomaan, tukemaan ja vahvistamaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan innovaatioympäristöä ja -verkostoja.

Perustelut:

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimus- ja innovaatiotoiminta on tällä hetkellä olematonta sektorin tunnistamattomuuden vuoksi. Palveluinnovaatioita ovat tuottaneet pitkään suomalaiset yhdistykset, joita ei ole kuitenkaan tunnistettu palveluinnovaatioalustaksi  Yhteisötalouteen liittyen osuustoimintapainotteista tutkimusta on jonkin verran, mutta se kohdentuu toisaalle. Koska myös yhteiskunnallisen yrityksen käsite on Suomessa uusi, on teoreettisen ja empiirisen tiedon sekä erityisesti vertailevan tiedon tarve ilmeinen. Tutkimus- ja innovaatio-ohjelmalla tulee olla vahva kytkös kansainvälisiin yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkostoihin ja -ohjelmiin. Ohjelmamuotoisena toteutus ei rajoitu vain johonkin instituutioon, vaan stimuloi aihepiirin tutkimusta laajalti.

6.    Koulutus

 
Yhteiskunnallinen yrittäjyys sisällytetään relevantteihin koulutusohjelmiin ja integroidaan osaksi yrittäjäkasvatusta.

Perustelut:

Tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot ovat avainasemassa vastattaessa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Myös palveluja tuottavilta organisaatioilta edellytetään sopeutumiskykyä ja valmiuksia uusiutua. Tarvitaan koulutusta ja tietoa yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta, yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamisesta ja yhteiskuntavastuullisesta johtamisesta opetuksesta vastaaville, yhteiskunnallisten yritysten ja muiden yhteiskunnallisia päämääriä tavoittelevien organisaatioiden johdolle, julkisia hankintoja tekeville sekä yhteiskunnallisille vaikuttajille. Erityinen tarve on alan johtamiskoulutukselle, sekä yhteiskunnallisen yrityksen lähiesimiestason koulutukselle. Tällä hetkellä osaaminen on kasvavalla sektorilla vähäistä niin koulutusohjelmia suunnittelevilla kuin toteuttajatasoilla.

7.    Tunnettuuden lisääminen

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja yrittäjyyden tunnettuutta lisätään niin suuren yleisön kuin eri hallinnonalojen keskuudessa ja kehitetään yhteiskunnallisten yritysten merkki.

Perustelut:

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tarvitsee lisää tunnettuutta kasvaakseen ja vahvistuakseen. Yhteiskunnallinen yritys on terminä Suomessa melko uusi ja harvojen tuntema. Yhteiskunnallisten yritysten sektorin on arvioitu olevan Suomessa melko laaja, mutta useimmat organisaatiot eivät tunnista olevansa yhteiskunnallisia yrityksiä. Myös rahoittajille, yritysneuvojille, oppilaitoksille ja hallintoviranomaisille yhteiskunnalliset yritykset ovat uusi asia. Nämä kaikki tahot tarvitsevat tietoa yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta ja sen roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.

8.    Julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden tuotanto

Selvitetään yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden tuotannossa.

Perustelut:

Suomessa väestörakenteen muutos tuo suuria haasteita julkisen sektorin palveluntuotannolle erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Julkisen sektorin talous tulee pysymään tiukkana myös tulevaisuudessa. Tästä syystä julkisiin palveluihin käytettävät verorahat on suunnattava mahdollisimman kustannustehokkaasti samalla huomioiden palveluiden laatu, saatavuus, edullisuus ja asiakkaiden osallisuus palveluiden kehittämisessä.

Suuntaamalla julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden tuotantoa yhteiskunnallisille yrityksille, on mahdollista tukea sektorin kehittymistä ja varmistaa, että yhteiskunnan niukkenevat resurssit tulevat käytettyä kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla. Toimintamallin kehittämistä tarkastellaan erityisesti järjestöjen maksullisen toiminnan organisoinnin kannalta, sekä huomioidaan myös tarpeet rakentaa vapaaehtoistyön ja ammatillisen palvelun yhteistyötä ja luoda uusia malleja hoiva- ja hoitopalvelujen tuotantoon.

Kehittämisajatuksia voi kommentoida keskustelupalstalla